Tere hommikust!

Pariin viikkoon en ole tänne itseäni löytänyt, johtuen erinöisitä kiireistä, joita voin teille tässä hieman valaista.

Viikko 45 pääsi alkuun minun ja Hennan osalta matkustelun merkeissä. Maanantaina haimme neljä virolaista Helsingin länsisatamasta. Se oli aikamoinen seikkailu. Saimme/jouduimme käyttämään julkisia, joten juna- ja bussiaikatauluja tuli tutkittua ihan vähän vaan. Junalla Helsinkiin ja siellä sitten yritettiin päästä satmaan asti. Päätimme reippaina tyttöinä kysyä eräältä bussikuskilta mistä meidän bussimme lähtisi, ja vastauksena saimme "Ysi ratikka, tuolta". Siitä sitten hämmentyneinä palloilimme etsimään tätä ysi ratikkaa joita loppujen lopuksi kulki muutama siellä. Satamaan löysimme ja saimme mukavat virolaiset hoiviimme. Ratikalla taas kulkemaan ja Kampille asti ja sieltä bussilla Hämeenlinnaan. Meitä vastassa oli KV Anssi joka kuljetti oppilaat koululle ja minä menin saattamaan opettajan Hotelli Emilialle. Opettajan saadessa laukun huoneeseen, soitin sitten Anssille ja hän lähti hakemaan meitä. Päästessämme koululle Henna oli näyttämässä oppilaille asuntolaa, jossa he matkan aikana asuisivat. Tämän jälkeen menimme vielä moikkaamaan Anssia ja Mirvaa ja selvittämään tiistain aikatauluja.

Tiistaina siis menimme Pirkkalan lentoasemalta hakemaan paria saksalaista. Ensin mietimme vaihtoehdoksi, että olisimme menneet autolla, mutta se ei sitten onnistunutkaan. Mutta onneksi Mirva ja Anssi olivat katsoneet meille aikatauluja valmiiksi. Sitten vaan aamulla hyppäämään bussiin ja matkustus voi alkaa. Olimme henkisesti varautuneet, että lento olisi jopa etuajassa, mutta perille päästyämme selvisi että lento olisi tunnin myöhässä. No ei siinä mitään, täytettiin Hennan kanssa ristikkoa sen aikaa. Loppureissu meni ihan mukavasti ja olimme joskus kahden pintaan Hämylinnassa takaisin.

Keskiviikkona tehtiin ihan hulluna satupolku juttua, kaikki stressaa sitä ihan hirveesti ! Hyi, vituttaa koko homma. Meillä oli myös pienimuotoinen info tulevasta Viron matkasta ja saimme kuulla mitä tarvitsemme mukaan ja muuta hauskaa. Ostoslistalle tuli siis ainakin musta hame, mustat kengät, valkoinen kauluspaita (mitä ei kyllä löytynyt vielä, en kelpuuttanut mitään xD ). Ja vieläkin olisi ostettavaa, esimerkiksi se saakutin tuulipuku. Vihaanvihaanvihaan, en tykkää ostaa mitään takkeja ym. No ei voi mitään, pakko se on hankkia. Vois koittaa tänään käydä kaupungilla katselemassa.

Torstaina oltiin katsomassa päiväkotia, mihin tehdään se satupolku. Selvisi (loppujen lopuksi, hankalaa oli!) että siellä on niin paaaljon lapsia. Jotenkin sitten löysimme itsemme sopimasta että teemme satupolun kahteen kertaan, hieman lyhyempinä. GAAH oon niiiiiiin onnellinen kun tää tehtävä on ohi !!

Launtaina kävin siis vähän shoppailee tavaroita ja muuta Tiiriössä ja pakkasin lähtöä varten.

Sunnuntai. Päätin kävellä linja-autoasemalle. Tullessani sinne siellä oli jo muutama meidän porukasta. Tässä vaiheessa alkoi hieman jännittää, että miten viikko menee, koska en ollut oikein edes jutellut muille kuin Hennalle ja Miralle kunnolla. Turhaan sitä jännitin, paljastui että Hanna, Helmi ja Ja(s)miina olivat vallat ihania ihmisiä ! Onneksi porukka oli hyvä, muuten reissu olisi ollut niiiiiiiiiiiiin paljon huonompi. Reissulla oli monia hauskoja hetkiä joita jään kaipaamaan, mutta kotiin oli ikävä siellä. Kerron myöhemmin lisää reissusta, sillä kohta alkaa tunti.
Ja tässä on linkki meidän Matkailijat Saarenmaalla-blogiin jota pidimme yllä.

Aitäh ja näkemisiin !

--Mona

Oppimistuokio

Perjantaina olimme Keinukamarin hoitokodissa pitämässä taukojumppaa Anastassian kanssa. Kehitimme jumpan siis tarina muodossa, jotta se olisi mukavampi seurata.
Se oli aika... mielekiintoista. Mielenkiintoinen on hyvä sana. Ja niinkuin Päivi sanoi, oppimistilanne.
Oltiin todella vähän harjoiteltu tilannetta etukäteen, joten jumppa vedettiin melkein vain siltä pohjalta mitä olin itse miettinyt. Anastassia oli auttanut tarinan keksimisessä, mutta koska kirjotin sen yksityiskohtaisemmin niin tottakai tiesin sen paremmin. Joten teimme sen sitten niin, että minä luin tarinan improvisoiden omaan tyyliini ja hieman tein niitä liikkeitä ja Anastassia sai tehdä liikeitä ohjeideni mukaan. Mutta opimpa, että jokainen juttu on oikeasti testattava kunnolla ennen kuin se tehdään asiakkaille. Olin kyllä testannut sen sillä tavalla suunnilleen lukenut sen läpi, mutta en ollut ottanut huomioon sitä seikkaa, että jännittäessäni luen nopeammin kuin normaalisti. Tuloksena oli siis liian lyhyt jumppa. Siihen ei voi enää vaikuttaa, voin vaan oppia tästäkin virheestä.
Lisäksi vanhukset olivat dementikkoja. Se oli itselleni hyvin haastavaa, koska en ole ennen ollut tekemisissä dementikkojen kanssa. Hyvin eri kuntoisia he olivat, toiset paremmassa kunnossa kuin toiset. Luulen, että selvisin silti ihan hyvin. Pidimme tarinamme vain yksinkertaisena ja liikkeet simppeleinä.

Tänään meni taas yksi ryhmä pitämään omaa jumppaansa, joten suurin osa meistä jäi luokkaan tekemään muita hommia. Sain yhden tehtävän jo valmiiksi, en tiedä miten seki nyt meni. Ihan hyvin kai, näin ainakin aika paljon vaivaa sen takia. Ei tänään mitään kummempaa tainnut tapahtua, joten tämä jää vähän lyhyehköksi tämä teksti...

Mutta jokunen piristävä kuva loppuun:

--Mona

Yo ho, yo ho!

Tiistai.
Viimeksi kun olin vapaaehtoinen jossain (bussiopastus) niin vannoin Hennan kanssa ettei enää ikinä. Noh, never say never. Tultiinpa sitten Hennan ja Jennan ja Jasmiinan kanssa luvattua itsemme hakemaan virolaisia vierailijoita Helsingin länsisatamasta, samalla kun Jenna ja Jasmiina hakevat ruotsalaisia Helsinki-Vantaa lentokentältä. Parin viikon päästä maanantaina sitte sellanen keikka. Nyt saadaan taas pähkäillä ainakin kyytejä sinne ja takaisin koska mennään julkisilla.
Saman viikon tiistainakaan ei tule tylsää, silloin haetaan Hennan kanssa saksalaisia Tampereelta. Toiveena olis et voitais mennä Hennan äidin autolla ni voitais popitella musiikkia sinne meno matkalla :3 Saa ny kattoo mitä mieltä muut tahot on asiasta.
Ja tuleepaha meiän testattua kaikkia maholliset mitä voi olla ko aina tungetaan ittemme kaikkialle mukaan! Ja tätähän ammatikouluun tultiin hakemaan, sitä että saadaan oikeasti tehdä jotain eikä vaan istua luokassa.
Meinattiin myös unohtaa se kokkikerho josta intoilin... Mutta päästiin paikalle väähäsen myöhässä, ja tehtiin ihan syötäviä korvapuusteja.

Pirates kuva koska POTC<3

Keskiviikko (tänään)
Tänään saatiin vähä lisää tietoo tosta reissusta mistä kerroin. Mutta ei kauhiasti mitään ihmeellistä joten ei siitä sen enempää.
Aloitettiin tänään suunnittelemaan puolentoista tunnin pituista satupolkua eskari-ikäisille lapsille. Luokka pistettiin puoliksi, eli se tekee seitsemän ihmistä yhdessä tiimissä. Me ruvettiin sitten miettiin Liisa Ihmemaassa sadun ympärille. Hyvän oloinen ryhmä meillä, kaikki osaa sanoo jotain asioihin, eikä tarvitse yksin hoitaa kaikkea. Ja mikä tärkeintä ja parasta, me ollaan Hennan kanssa samassa ryhmässä! :D

Ja kivaakivaa, tänään käytiin Hennan kanssa keilaamassa asuntolan piikkiin. Oli ihan kivaa, vaikka olin taas viimeinen. Mutta ei se siitä ookkaan kiinni ketä saa eniten pisteitä, vaan siitä että on kivaa, eikö? Vai onko tää vaan häviäjän puhetta :D
(Ja huomaan itsekin, koko ajan HennaHennaHennaHennaHenna :D antakaa anteeks)

Maantai on intoa täynnä, eiku.

Loman jälkeen on aina yhtä hankala mennä kouluun. Loma meni varmaan yhtä nopeasti kuin aina, vaikka alkuviikko menikin viikonloppua odotellessa. Tulipa oltua Loimaalla ja nähtyä perhettä, mummia ja kavereita. Olimme jopa Loimaa kavereiden kanssa melkein kaikki paikalla, ja hauskaa riitti! Mukavasti lomalle riitti sekä rauhallista löhöilyä että juhlimista ja ihmisiä! Ostin lomalla myös Pirates of the Caribbean Four movie collectionin :3 Oioi olen jo pitkään halunnut Piratesit ja nyt sain ne, olen iloineniloinen! Viikonloppuna olikin Hennan synttärit ja näki Hennaa ekaa kertaan viikkoon! Oli jo outoa olla ilman Hennaa kun normaalisti on joka päivä tekemisissä ja näkee toista niin nyt oli vallan outoa. 

Mutta tänään aamulla sänky oli niiiin houkuttelevan lämmin ja pehmeä, mutta pakko oli nousta ja lähteä (koville) koulun penkeille istumaan.

Englannin tunti oli taas siinä aina niin ihanassa (oikeasti aivan hirveässä) luokassa joka kaikuu ja on ihan tyhmä. Ja tulee kylmäkin kun vaihtaa rakennusta välillä, ei kiva! No tunti meni aika normaalisti, eikä ollut kummemin hankalaa, mitä nyt aivot eivät hallinneet yksinkertaisimpiakaan tehtäviä xD 

Päivin tunneilla sentään olimme Megassa, joka on huomattavasti parempi luokka! Se ei kaiu ja siellä on pehmeät penkit ja kivat pulpetit :D Keskittyminen taisi olla kaikilla aika nollassa, sen verran hälyä ainakin oli. Ruoan jälkeen meno parani, ainakin nauratti enemmän. Meillä oli Hennan kanssa tosi hauskaa ja naurettiin kunnolla. Koneella työskentelystäkään ei tullut mitään kun jouduimme eri puolille luokkaa niin ei voitu puhua toisillemme. Mutta kyllä hätä keinot keksii, ja ystävämme Facebook tuli apuun ja puhuimme sekä siellä että huutamalla toisillemme. En saanut tehtävää ihan valmiiksi, oma vikani kyllä, mutta teenpä sen sitten omalla ajallani ja harmittelen sitten etten tehnyt sitä silloin tunnilla. Aina sama kaava. Mutta aina ollaan selvitty kunnialla, ja niin tälläkin kertaa!Toivottavasti päästäisiin taas huomenna ykkösen kanssa Helinän "kokkikerhoon". Siellä on kivaa, saa nähdä niitä ykkösiä edes vähän (ja ilmaista ruokaa).

--Mona

Kohtaamisia:)

Viikko ehtinyt vierähtää ja olen valitettavasti laiminlyönyt tätä blogia, pahoittelen !
Nyt olen kuitenkin Loimaalla taas ja ehdin kirjoittamaan :)

Eli siis perjantaina ajeltiin busseilla. Ensin aamulla mentiin vielä harjoituskierros ja harjoitrltii, treenattiin ja tehiin viime hetken parannuksia.
Kokosimme myös asiakkallemme lahjapussit, jotka jaoimme kiertoajelun jälkeen. Meillä kävi vaan niin ikävästi meidän bussissa, että pari taisi jäädä ilman kassia.
Sitten saatiin pitää pienen tauon ennen kuin mentiin syömään.
Ruokailun jälkeen lähdimme sitten kohti Verkatehdasta.
Sitten saapuivat bussit ja pian alkoikin asiakkaita lapata busseihin. Ensimmäisen bussin 30 henkilöä tuli nopeasti täyteen ja sitten alkoikin meidän bussimme täyttyä. Meilleki piti kuulemma tulla 30 henkilöä, mutta loppujen lopuksi meillä oli lähemmäs 40 henkilöä. Onneksi bussiin mahtui hyvin, eikä tullut siinä kohtaan mitään ongelmaa.
Sain toivottaa kaikki sitten tervetulleeksi ja siinä kohtaa alkoi jo hiiieman jännittää. Ääni taisi täristä ja sanat mennä sekasin, mutta hengissä selvittiin. Alussa oli ilmeisesti jotain ongelmaa ettei ääni kuulunut kunnolla, mutta se hoitui helposti. En tiedä johtuiko se mikrofonista vai siitä että opettajat itse höpisivät...
Mutta hoidin sitten homman kotiin. Heidi hoiti omat osansa loistavasti ja pärjäsi hyvin. Myös bussikuski oli tosi mukava, ja meni odottelut mukavasti puhuessa mukavia.

Maanantaina alkoi sitten kakkosluokka. Nyt ollaankin sitten Q11MT luokalla. Siirryimme Hennan ja Miran kanssa sinne, ja oli todella mukavaa ettei tarvinnut siirtyä yksin.
Nyt vain opettelamaan uuden luokan tavoille ja uusia ihmisä. Odotellaan myös että meidät lisättäisiin Q11MTn Facebook ryhmään, jotta pysyisimme asioista perillä.. Riitti se kerta, kun luokkatila oli vaihdettu ja me poukkoiltiin siellä väärässä paikassa ja yritetään saada jotain opettajaa kiinni. Kyllä Päivi sitten Hennalle soitti, ja aika ajallaan kun Hennalla oli akkua puhelimessa enää hyvin vähän. Mutta asiasta selvittiin ja ei myöhästytty kovin paljoa.
Tiistaina meillä oli joku info sitten, mutta skippasin sen tyylikkäästi jotten joutuisi taas siirtämää terveystarkastusta. Keskiviikkona katseltiin auditoriossa leffaa, Kohtaamisia oli leffan nimi. Oli se alkuun ihan hvä, mutta vähä liian pitkäveteinen ja, no suomalainen.
Torstaina oli kotiväenilta ja oli kiva nähdä porukoita ja Minnaa ja Helyä pitkästä aikaa !

--Mona

Torstaipäivää!

Huhhuh-hulinaviikko!
Ollaan siis tosiaan Hennan, Jennan, Heidin ja Sannan kanssa oltu siellä bussiopastujutussa tosi paljon, joten ei ole ihan perussettiä ollut.
Hommaa siitä on meille tullut lisää ja varmasti enemmän kuin muille, mutta tuleepahan tällainenkin toiminta vähän tutummaksi ! :D
Ja samalla oppii vähän Hämeenlinnaa tuntemaan paremmin, joten mikäs siinä! Ja sentään on saanut kivalla porukalla työstää tätä.
Työkin on onnistunut lähes ilman taisteluja. Tai niin vähillä taisteluilla kuin likkaporukka voi päästä !
Mutta paljon ollaan tekstejä työstelty, ja nyt sain viime silauksen tehtyä.
Enää vaan huomenna Marittan kanssa tulostellaan se, niin se on siinä.
Piti tämän takia siirtää terveystarkastuskin, teenpä sen heti tämän jälkeen! No, kyllä sen aina jossain välissä kerkiää:)

Nyt on kokeet sentään takana, kaikki rämmitty suunnilleen kohtuullisesti.

Ja herranjestas, ensi viikolla musta tulee jo kakkonen ! :o
Vähän jänskättää jo. Ja tuun varmasti kaipaamaan kaikkia näitä Q12MT idiootteja <3 :D Mukavan lepponen luokka ja siinä on jo tottunut olemaan ja sitten täytyy mennä uutena kakkosten sekaan. No, onneksi on Henna! Se nainen pelastaa mut ihan varmasti :D Ja eihän mun silti tarvii noita muitakaan hylätä!

Nyt vain innolla odottaen huomista bussiopastusta, joten huomiseen!

--Mona

Autoilua ja keilailua

Eilen oltiin vähän ajelemmassa ympäri Hämeenlinnaa. Saatiinpa Hennan kanssa ajaa koulun pakulla. Ah, se oli kivaa :3 Ajaminen on rakkaus <3 Ja testailtiin samalla kuinka kauan meillä menee ajella se reitti mitä ajellaan sitten perjantaina. Aika lailla aikataulussa pysyttiin, hyvä niin.

Tosiaan tänään oltiin vähän keilaamassa! Keilaaminen on kivaa, vaikka en siinä ikinä pärjääkkään xD Mutta sain sentään pari täyskaatoa! Se taisis kyllä olla tuuria, mutta ei kerrota sitä kenellekään ;) 

Kuvamateriaali jäi vähän käteen, hienosti kännykän kameralla kuvattuna, siksi laatu.

Huhuhuu keilapalloja :3

Vanha ystäväni Klasu-keilapallo :D

Hohtokeilaus paras ! 

Selvästi hyvä päivä .

Tähtiä taivaalla!.. eiku lattiaa sittenki.

Huomenna alkaa kokeita satelemaan, jos tänään koittaisi ainakin vähän lueskella..:)

Ja netti toimii taas! Eli nyt ei ole sitä huonoa tekosyytä olla kirjoittamatta tänne ;)

--Mona